Lonkkanivel

Lonkan ultraääniohjattu puuduteainepistos erottamaan lonkkanivelen kiputiloja muista lonkan seudun kivuista

Lonkan ultraääniohjattua nivelen puuduteainepistosta käytetään erottamaan lonkkanivelen kipua muista lonkan alueella tuntuvista kiputiloista. Näille muille kiputiloille on yhteistä se, että ne tuntuvat lonkassa, mutta aiheuttaja onkin lonkkanivelen ulkopuolella. Röntgen- tai magneettitutkimuksetkaan eivät aina selvitä kivun syytä.

Lonkan etupuolella tuntuvat kivut voivat olla heijastekipuja vatsaontelon ja lantion sisäisistä rakenteista. Muita lonkan etupuolella tuntuvia kiputiloja ovat erilaiset vammat lonkan koukistajajänteessä/ -lihaksessa.

Lonkan ulkosivulla tuntuva kiputila voi olla seurausta ison sarvennoisen ympärillä olevasta limapussin tulehduksesta ja / tai sarvennoisen kohdalla kulkevan jännekalvon ärsytystilasta (iliotibiaalinen traktus). Kipu voi johtua myös raajan loitontajalihasten (m. gluteus medius ja minimus) repeämästä.

Lonkan takana tuntuvat kivut voivat johtua, paitsi lonkanivelestä, myös lannerangan heijastekivusta, iskiashermon pinteestä ja hamstring lihasten ärsytystiloista.

Ultraääniohjattu pistostekniikka on tärkeä, koska sillä varmistetaan pistoksen kohdistuminen juuri lonkkaniveleen. Diagnoosia tehtäessä on oleellista tietää mikä rakenne puudutetaan. Ulträäniohjaus on helposti järjestettävissä tavanomaisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Jos vika on lonkkanivelessä, voidaan pistoksella myös samalla hoitaa kipua . Puuduteainepistokseen voidaan nimittäin yhdistää myös lonkan tulehduksellista tilaa rauhoittava kortikosteroidi tai hyaluronaattivalmiste.

Kirjallisuutta

Chamberlain R. Hip Pain in Adults: Evaluation and Differential Diagnosis. Am Fam Physician. 2021 Jan 15;103(2):81-89. Erratum in: Am Fam Physician. 2021 Mar 1;103(5):263. PMID: 33448767

Kuvia normaaleista ja kuluneista lonkkanivelistä

Lonkkanivelet
Lonkkanivelet
Normaali lonkkanivel
Normaali lonkkanivel
Kulunut lonkkanivel
Kulunut lonkkanivel
iStock-480846317
PlayPause
previous arrow
next arrow

Rannemurtuma

Varhain aloitettu nivelten liikkuvuuden harjoittaminen ranteen tavanomaisissa murtumissa

Ranteen murtumissa on ongelmana nivelten jäykistyminen kipsihoidon aikana. Ongelmaan on kiinnitetty huomiota mm. lyhentämällä tavanomaista kipsausaikaa, kuten alla esitellystä julkaisusta käy ilmi.  Ranteen tavanomaisissa murtumissa tulisikin jo varhain aloittaa kontrolloidut liikeharjoitteet.

Millet, P.J. & Rushton, N. 1995, ”Early mobilization in the treatment of Colles’ fracture: a 3-year prospective study”, Injury, vol. 26, issue 10, pp. 671-675.

Lyhennelmä:

Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu liikeharjoittelu ei ollut vahingollista paranemiselle tai hoidon lopputulokselle ranteen murtumatapauksissa. Lisäksi todettiin ranteen liikkuvuuden ja kämmenen puristusvoiman palautuvan merkitsevästi nopeammin kuin normaalin kipsausajan jälkeen. Tutkimuksessa oli mukana 90 rannemurtumapotilasta, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään: kipsausaika joko 3 tai 5 viikkoa.  Seuranta-aika oli kaiken kaikkiaan 3 vuotta.

Oma potilastapaus:

Oma potilaani on 14-vuotias jääkiekkoilija, jonka vasen ranne murtui taklaustilanteessa siten, että raaja oli ranteen kohdalta vinossa (kuva 1). Murtuma pitikin vetää puudutuksessa paikoilleen ennen kipsaamista (kuvat 2 ja 3). Kipsausaika oli 2 viikkoa, jonka jälkeen aloitimme päivittäisen ranteen liikkeiden harjoittamisen vähintään tunnin ajan. Muuten raajassa pidettiin irroitettavaa tukea. Murtuman asento säilyi ja murtuma todettiin oireiden ja röntgenkuvan perusteella luutuneeksi 4 viikon kuluttua murtumasta lukien. Tässä vaiheessa potilas kykeni jo tekemään etunojapunnerruksia ja ulkoinen tuki oli käynyt tarpeettomaksi. Viisi viikkoa murtuman jälkeen potilas kykeni kiertämään rannetta jo yhtä hyvin kuin terveen puolen rannetta ja suoriutui leuanvedosta normaalisti.

Myös tämän potilastapauksen valossa on ilmeistä, että ranteen pitäminen koko ajan kipsissä passiivisena 3–5 viikkoa on tarpeettoman pitkä aika. Nivelten liikeharjoitteet tulisikin aloittaa valvotusti paljon aikaisemmin nivelten jäykistymisen välttämiseksi.

Kuva 1_Murtuma_Copyright
Kuva 1

Murtunut ja vääntynyt ranne

Kuva 2_Murtuma_Copyright
Kuva 2

Röntgenkuva edestä ennen paikalleen vetämistä

Kuva 3_Murtuma_Copyright
Kuva 3

Röntgenkuva sivulta ennen paikalleen vetämistä

Kuva 4_Kontrolli_Copyright
Kuva 4

Murtuma edestä kontrolliröntgenkuvissa asennon korjauksen jälkeen

Kuva 5_Kontrolli_Copyright
Kuva 5

Murtuma sivulta kontrolliröntgenkuvissa asennon korjauksen jälkeen

previous arrow
next arrow