Arkisto

16.01.2013 19.10

Toivu rannemurtumasta nopeasti ja notkein rantein

Murtunut ranne jäykistyy usein kipsaushoidon aikana. Tutkimuksen mukaan jäykistymistä voidaan ehkäistä lyhentämällä kipsausaikaa. Jotta toipuminen sujuisi mahdollisimman nopeasti, ranteen varovainen liikuttelu kannattaa aloittaa jo varhain.

Tutkimus rannemurtuman hoidosta

Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu ranteen liikuttelu ei ole vahingollista rannemurtuman paranemiselle tai hoidon onnistumiselle. Lisäksi ranteen liikkuvuuden ja kämmenen puristusvoiman todettiin palautuvan merkitsevästi nopeammin, kun kipsausaika oli hieman tavallista lyhyempi.

Tutkimuksessa oli mukana 90 rannemurtumapotilasta, joiden kipsausaika oli joko kolme tai viisi viikkoa. Seuranta-aika oli kaiken kaikkiaan kolme vuotta.

Millet, P.J. & Rushton, N. 1995, "Early mobilization in the treatment of Colles’ fracture: a 3 year prospective study", Injury, vol. 26, issue 10, pp. 671-675.

Oma esimerkkitapaukseni

Esimerkkipotilaani on 14-vuotias jääkiekkoilija, jonka vasen ranne murtui taklaustilanteessa siten, että raaja oli ranteen kohdalta vinossa (kuva 1). Murtuma vedettiin puudutuksessa paikoilleen ennen kipsaamista (kuvat 2 ja 3). Kipsausaika oli kaksi viikkoa, jonka jälkeen rannetta alettiin liikuttaa päivittäin vähintään tunnin ajan. Muuten raajassa pidettiin irrotettavaa tukea.

Murtuman asento säilyi, ja murtuma todettiin oireiden ja röntgenkuvan perusteella luutuneeksi neljän viikon kuluttua onnettomuudesta. Tässä vaiheessa potilas kykeni jo tekemään etunojapunnerruksia ja ulkoinen tuki oli käynyt tarpeettomaksi. Viisi viikkoa murtuman jälkeen potilas kykeni kiertämään molempia ranteitaan yhtä hyvin ja suoriutui leuanvedosta normaalisti.

Tämän potilastapauksen perusteella 3–5 viikkoa on tarpeettoman pitkä aika pitää ranne kipsissä liikkumattomana. Nivelten jäykistymisen välttämiseksi ranteen kevyt liikuttelu tulisikin aloittaa valvotusti jo paljon aikaisemmin.