16.10.2012 10.28

Lonkkakivut haltuun ajoissa

Teksti: Ritva-Liisa Sannemann

Kun lonkkaa vihloo, voi syy olla muukin kuin kuluma. Erikoislääkärin arvio on paikallaan, jos oireet jatkuvat hoidoista huolimatta.

Lonkkakivut voivat äityä niin hankaliksi, että himoliikkujakin joutuu sananmukaisesti vetämään lonkkaa. Paikallinen kipu lonkan ulkosyrjässä voi olla merkki limapussin tulehduksesta eli bursiitista.

- Kipu tuntuu erityisesti portaita kävellessä, istumisen jälkeen ensimmäisten askelten aikana ja kipeällä kyljellä maatessa. Jos jomotus vaikeuttaa liikkumista ja estää liikuntaharrastuksen, on syytä hakeutua hoitoon, sanoo ortopedi, tekonivelkirurgian asiantuntijalääkäri Jyri Lepistö Tampereen Mehiläisestä.

Limapussin tulehdus on erityisesti paljon liikuntaa harrastavien vaiva, jota esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Naisilla leveä lantio altistaa lonkan rasittumiselle.

- Limapussin tulehdus on hiertymävamma, joka johtuu jännekalvon hankaavasta liikkumisesta lonkkaluun päällä. Hankaus ärsyttää limapussia, joka tulehtuu, turpoaa ja kerää nestettä sisälleen. Bursiitti diagnosoidaan yleensä kliinisesti tutkimalla, mutta pitkittyneissä vaivoissa on hyvä ottaa röntgenkuva muiden syiden poissulkemiseksi. Joskus myös ultraääni- tai magneettitutkimus auttavat epäselvissä tapauksissa.

 

Osa hoidetaan kirurgisesti

Limapussin tulehdus voi parantua levossa itsekseen. Rasitusta tulisi välttää, kunnes oireet ovat olleet poissa 1-2 viikkoa. Myös venytykset auttavat toipumisessa.

Perinteisesti bursiittia on hoidettu tulehdusta rauhoittavilla kortisonipistoksilla. Jos oireet jatkuvat pistoksista huolimatta vielä 1-2 viikon päästä, pitäisi tilanne tutkia perusteellisemmin.

- Mekaaninen hiertymä paksuntaa ja kiristää jännekalvoa. Bursiitti johtaa pahimmillaan jännekalvon alla olevan keskimmäisen pakaralihaksen irtoamiseen. Se on vakava ontumista aiheuttava tila, joka tulee yleensä hoitaa kirurgisesti, Lepistö muistuttaa.

Lonkan jännekalvon vaurioita tunnetaan huonosti. Siksi pitkittyneissä lonkkavaivoissa olisi hyvä hakeutua asiantuntijalle, jotta oireille löytyisi syy ja hoito.

Leikkaus on tarpeen niille, joiden vaiva ei parane muutaman kortisonipiikin jälkeen, tai joilla vaiva toistuu. Leikkauksessa kireä jännekalvo avataan ja muotoillaan niin, ettei se pääse enää aiheuttamaan hiertymistä. Lisäksi mahdolliset pakaralihaksen repeämät ommellaan.

 

Temppuileva lonkkamalja

Lonkkaa voi vihloa myös nivustaipeen puolelta. Myöhäisessä keski-iässä kivut johtuvat tavallisesti lonkan kulumasta. Jos kipuja alkaa ilmaantua alle 50-vuotiaalla, voi syynä olla rakenteellinen lonkkamaljan vika eli dysplasia.

- Siinä lonkkamalja on väärän mallinen ja tavallista pienempi. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, onko kyseessä itsenäinen sairaus vai lieväasteinen, aiemmin diagnosoimaton synnynnäinen lonkan sijoiltaan meno.

Lonkan rakenne tutkitaan jo pieniltä vauvoilta. Sijoiltaan mennyt lonkka hoidetaan lastoittamalla, jotta lonkka voi kehittyä optimaalisesti.

- Silti lonkka ei aina kasva normaaliin tapaan. Puolella leikkaukseen tulevista dysplasiapotilaista ei ole tiedossa lapsuudenaikaista rakenteellista vikaa. Tilanne on huolestuttava, sillä hoitamattomana dysplasia johtaa lonkan kulumaan jo keski-iässä.

Terveydenhoidon haasteena on löytää lonkkamaljan rakenteellisesta viasta kärsivät mahdollisimman aikaisin, jotta vaiva ei pääse etenemään nivelrikoksi ja tekonivelleikkaukseen. Potilasryhmä hyötyisi erikoislääkärin arviosta. Nivelrikko kehittyy muutamassa vuodessa, jos vaivaa ei hoideta.

- Myös lonkkavaivoista kärsivien urheilijoiden kohdalla on hyvä muistaa rakenteellisten vikojen mahdollisuus. Isot liikeradat salliva liikkuva ja dysplastinen lonkka voi olla eduksi esimerkiksi voimistelussa, mutta samalla ominaisuus altistaa nivelrikolle.

 

Maljan korjaus säästää nivelen

Lonkkamaljan rakenteellinen vika voidaan korjata kirurgisesti, jos poikkeama on suuri. Ortopedi arvioi vian vakavuuden vertaamalla koko lantiosta otettua röntgenkuvaa normaaliväestön mittakuvaan.

- Lääkäri tutkii kuvista muun muassa reisiluun pään etäisyyden suhteessa lonkkamaljaan ja lonkkamaljan nivelpinnan kallistusasteen. Mittaustuloksia verrataan normaaliväestön viitelukemiin. Jos lukemat ovat selvästi poikkeavia, on korjausleikkaus tarpeen.

Lonkkamaljan leikkaus on iso operaatio, joita tehdään vain Hyksissä ja Ortonissa Helsingissä. Leikkauksessa koko lonkkamalja irrotetaan, käännetään optimaaliseen asentoon ja kiinnitetään ruuveilla lonkkaluuhun.

Leikkauksen hyötynä on, että potilas säilyttää oman lonkkanivelensä. Lepistö pitää harmillisena, että tieto lonkkamaljan korjaamisen mahdollisuudesta on vähäistä. Siksi monet potilaat sinnittelevät vuosikausia kipujensa kanssa ja päätyvät lopulta tekonivelleikkaukseen.

- Vääriltä toimenpiteiltä vältyttäisiin, että lonkkavaivoista kärsivä ohjattaisiin ajoissa erikoislääkärille, joka tietää, millaisia ongelmia lonkassa voi olla.